Miten säilyttää digitaalista tutkimusaineistoa, jonka olemassaolo itsessään on jo merkittävää? Aineisto voi olla ainutlaatuista, sen kerääminen saattaa olla erityisen työlästä tai sitä pystytään hyödyntämään useissa erilaisissa tutkimuksissa. Sellaisen tutkimusaineiston soisi säilyvän läpi organisaatioiden muuttumisen, tietojärjestelmien vanhentumisen ja päihittävän ihmisiänkin.
Keväällä 2020 osallistuin Turun yliopiston tutkimusedellytyspalveluiden järjestämään työpajaan. Elettiin aikaa ennen koronaa ja lähitapaamisia järjestettiin ilman etäkatselumahdollisuutta. Kukaan ei vielä silloin jaksanut pitää kättään ylhäällä niin kauan, että joku olisi kysynyt: ”Onko vanha käsi?”
Mediataiteen teokset voi pitkäaikaissäilytyksen näkökulmasta jakaa kahteen luokkaan, niihin joille tekninen säilytysratkaisu on olemassa ja niihin, joille sitä ei vielä ole. Mediataiteen kenttä on myös alati laajeneva alue. Myöskään taiteilijat eivät ole jakautuneet mediataidetta ja perinteistä taidetta tekeviin, sillä osa taiteilijoista voi tehdä sekä perinteistä kuvataidetta että käyttää mediataidetta osana kokonaisuuksia esimerkiksi installaatioissa.
Nykytaiteen museo Kiasman mediataiteen pitkäaikaissäilytyksen ongelmat on ratkaistu suurimmaksi osaksi audio- ja videoteosten osalta CSC:n Kulttuuriperintö PAS palvelussa, mutta palvelun ulkopuolelle jää kuitenkin joitakin teoksia, joille ei ole vielä pitkäaikaissäilytyksen ratkaisua.
Kansallisgalleriaan kuuluvan Nykytaiteen museo Kiasman mediataide talletetaan Kulttuuriperintö-PAS-palveluun. Museomaailmassa Kiasman mediataiteen kokoelma on merkittävä Suomen mutta myös koko Pohjois-Euroopan mittakaavassa. Kokoelmaan kuuluu yli 550 teosta ja kokoelma on karttuva.
Museovirastossa on laajat ja kattavat Suomea ja muuta maailmaa koskevat kulttuuriperintöaineistot ja sen tehtävänä on muun muassa huolehtia näiden kulttuuriperintötietojen tallentamisesta, ja säilyttämisestä. Kulttuuriperintöaineistoja ovat esimerkiksi historialliset valokuvat, kartat, piirustukset, historiallisen ajan esineistö.
Geologian tutkimuskeskus GTK otti kesällä 2017 käyttöönsä historiansa ensimmäisen röntgentomografialaitteiston. Kolmiulotteisia kuvia fyysisten kappaleiden sisäosista kappaletta vahingoittamatta ottava laitteisto on edelleen Suomen mittakaavassa poikkeuksellisen tehokas ja kykenee kuvantamaan suurempia kappaleita kuin menetelmällä tavallisesti on mahdollista – aina ihmisen tai dinosauruksen pääkalloon saakka. Menetelmä avasi paljon uusia mahdollisuuksia niin GTK:n näkökulmasta kuin kansallisestikin, sillä se mahdollistaa kolmiulotteisen kopion taltioinnin kappaleesta esim.
